*

Jarkko Hantula

Kansainvälisen kasvikaupan uudet uhrit

Olen usein puhunut kansainvälisen kasvi- ja kasvimateriaalikaupan aiheuttamista riskeistä Suomen metsätaloudelle (esimerkiksi tässä esityksessä). Toistaiseksi toteutuneet tuhot ovat onneksi jääneet vähäisiksi, mutta metsäsektorin suuri merkitys maamme taloudelle yhdistettynä sen perustana olevien puulajien vähäisyyteen tekee kansainvälisen kasvi- ja kasvimateriaalikaupan riskeistä erityisen suuret juuri Suomelle.

Ongelmasta tarjoaa uudessa Science-lehdessä hätkähdyttävän esimerkin yökkösiin (englanniksi "fall armyworm") kuuluva alkujaan amerikkalainen perhoslaji (Spodoptera frugiperda), joka löysi tiensä vapaakaupan avustamana Nigeriaan, Länsi-Afrikkaan, 16 kuukautta sitten. Perhonen on sen jälkeen levinnyt käsittämätöntä vauhtia ja esiintyy tällä hetkellä jo ainakin 21 maassa mukaan lukien yli 4000 kilometrin päässä sijaitseva Etelä-Afrikka sekä lähes yhtä kaukana oleva Etiopia.

Yökkönen toimii kuten kulkusirkat syöden epidemian aikana kaiken ravinnoksi kelpaavan. Pääruokana sillä on maissi, mutta sen loppuessa kelpaavat monet muutkin heinäkasvit  kuten Afrikassa niin ikään tärkeä ravintokasvi durra.

Kuluneen 16 kuukauden aikana yökkönen ei ole pelkästään levinnyt maasta toiseen, vaan on ehtinyt jo aiheuttaa myös suuria tuhoja: Sambian maissipelloilla tuhoja on esiintynyt 223 000 hehtaarin alalla, joista 90 000 hehtaaria (eli kahdeksaa prosenttia) on kohdannut totaalinen tuho.

Muista Afrikan maista ei ole ainakaan vielä kantautunut vastaavia tietoja, joten on liian aikaista ennustaa aiheutuuko perhosesta laajamittaista nälänhätää. Taloudellisten vaikutusten pelätään kuitenkin pahimmillaan nousevan jopa kolmeen miljardiin euroon seuraavan vuoden aikana.

Afrikan maat ja niiden viljelijät eivät ole jääneet toimettomiksi tuhonaiheuttajan edessä, vaan he yrittävät mahdollisuuksien mukaan torjua sitä. Sambiassa viljelijät ovat ruiskuttaneen pelloilleen 100 000 litraa torjunta-ainetta, minkä seurauksena maan hallitus on jo varoittanut aineiden väärinkäytöstä. Monet asiantuntijat kehottavatkin käyttämään hyönteismyrkkyjen sijasta integroidun torjunnan menetelmiä, sillä yökkösen tiedetään Amerikassa kehittäneen kestokykyisiä kantoja kemikaaleille. 

Torjunta ei ole kuitenkaan ilmaista, sillä esimerkiksi Brasiliassa siihen käytetään peräti 600 miljoonaa dollaria vuodessa. Mikäli Sambian tapahtumat kertautuvat muualla Afrikassa, jää nähtäväksi onko köyhän maanosan viljelijöillä varaa yhtä suuriin investointeihin.

Tulevaisuuden kannalta käsillä on Afrikan maataloutta kohtaavien tuhojen suuruuden ja seurausten lisäksi kaksi muuta isoa kysymystä. Ensimmäinen niistä koskee lajin ravintokirjoa Afrikassa: pysyykö se maataloustuholaisena, vai osoittautuuko se myös luonnonkasvien tuhonaiheuttajaksi. Mikäli näin käy, tulee ajan myötä nähtäväksi minkälaisia vahinkoja se aiheuttaa maanosan luonnolle.

Toinen kysymys liittyy Afrikan ulkopuolisiin maihin. Päästyään nyt Atlantin yli, on perhonen osoittanut olevansa erittäin leviämiskykyinen. Seuraako siitä tuhonaiheuttajan saapuminen lähiaikoina myös Euroopan ja Aasian maissipelloille, ja jos näin käy, minkälaista tuhoa se aiheuttaa niille. 

Suomen kannalta tässä käsitellyllä perhosella ei liene sen kummempaa merkitystä. Se tarjoaa meille ja metsätaloudellemme kuitenkin varoittavan esimerkin siitä, mihin kasvien ja kasvimateriaalien vapaakauppa on johtanut kerta toisensa jälkeen. Tässä yhteydessä on myös hyvä muistaa, ettei metsätalous poikkea tämän riskin osalta millään tavalla maataloudesta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat