*

Jarkko Hantula

Hyödyllinen tiede

Kuntavaalit voittaneet vihreät onnistuivat profiloitumaan muun muassa koulutuksen puolestapuhujiksi. Se oli hyvä veto, sillä minun nähdäkseni käytännössä kaikki suomalaiset ymmärtävät korkean osaamisen merkityksen yhteiskuntamme tulevaisuuden kannalta.

Koulutus ja osaaminen puolestaan perustuvat viime kädessä tieteelliseen tutkimukseen. Tätä yhteyttä ei kuitenkaan jaeta suomalaisessa yhteiskunnassa kovinkaan yksimielisesti, vaan vero- ja veikkausvaroilla tehtävää tutkimusta näkee varsin usein kritisoitavan turhanaikaiseksi puuhasteluksi. Ainakin sen hyötyjen valuminen koko kansakunnan hyödyksi nähdään tehottomaksi.

Olen itse puhunut tutkimuksen käytäntöön viemisen tehostamisen puolesta esimerkiksi Metsätieteen aikakauskirjassa (http://www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff15/ff153185.pdf) korostaen perustutkimuksen merkitystä ja tuoden esiin tarpeen madaltaa raja-aitaa tutkijakunnan ja yrityselämän välillä.  Vastuu tästä on sekä tutkijayhteisöllä että yrityselämällä, mutta usein jää huomaamatta, että siinä missä ensimmäinen voi yrittää vain narulla työntämistä, on jälkimmäisen keinovalikoimassa myös narusta vetäminen. 

Tutkimustiedon hyödyntämisen osalta julkaistiin viime viikolla Science-lehdessä mielenkiintoinen tutkimus (http://science.sciencemag.org/content/356/6333/78.full). Siinä oli selvitetty U.S. National Institutes of Healthin (NIH) myöntämien tutkimushankkeiden merkitystä patenttihakemusten taustalla.

Tuloksena oli, että "vain" noin 10 prosenttia tutkimushankkeista mainitaan suoraan ainakin yhden patenttihakemuksen yhteydessä. Se ei kuitenkaan ollut koko totuus, vaan lisäksi noin 30 prosentissa tutkimushankkeista oli tehty tutkimusraportti (eli vertaisarvioitu tieteellinen julkaisu), joka mainittiin ainakin yhden patenttihakemuksen yhteydessä. Toisin sanoen NIH:n rahoittamista tutkimushankkeista peräti 40 prosentin voidaan sanoa johtaneen joko suoraan tai epäsuorasti uusiin amerikkalaisiin patentoituihin keksintöihin. 

Vielä mielenkiintoisempaa oli uteliaisuuden ohjaaman perus- ja johonkin tiettyyn tarkoitukseen pyrkivien soveltavien tutkimusprojektien välinen suhde. Molemmat mainittiin melkein täsmälleen yhtä suurella todennäköisyydellä uusissa patenteissa. Toisin sanoen amerikkalaisessa järjestelmässä yrityselämä osaa hyödyntää sekä inhimillisen uteliaisuuden ohjaaman, että tarkoitushakuisen tutkimuksen hyödyt.

Lienee sanomattakin selvää, että suomalaisessa järjestelmässä tutkimushankkeiden hyödyt eivät realisoidu läheskään yhtä tehokkaasti käytännön liike-elämän hyödyksi. Se on tietenkin harmillista, mutta osoittaa myös, ettei tiedonsiirto tutkijayhteisöistä käytännön liike-elämään toimi meillä yhtä hyvin kuin rapakon takana.

Tutkimuksen alihyödyntämisen hyvänä puolena on se, että suomalaiselle yrityselämälle lienee tarjolla amerikkalaisia kilpailijoitaan enemmän oman alansa julkisella rahalla tuotettua tutkimustuloksia hyödynnettäväksi. Nähdäkseni niihin perustuva suomalaisen teknologisen innovaatioloikan ottamista voitaisiin tehostaa yksinkertaisimmin lisäämällä yrityselämän toimijoiden aitoa kiinnostusta maassamme tehtävää tutkimusta kohtaan.

Edellä kirjoitetun perusteella ehdotan kaikille suomalaisille yrityksille lisää rohkeutta tarttua kiinni ja sijoittaa tuotekehityspanoksia niihin tieteellisiin löytöihin, joissa näkevät potentiaalia oman yrityksensä toiminnan suhteen. Vain siten voidaan julkisella rahalla tehtävästä tutkimuksesta saada maksimaalinen hyöty sekä yrityksen tuottavuuden, että kaikkien suomalaisten hyvinvoinnin kannalta.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Niinpä. Mutta Tekes panee miljoonia hömppään:

http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/viihde/154408...

Ja tukee pelien tekemistä, vaikka kyseessä on sisältötuotanto.

Ja Akatemia höpsii minlä ehtii:

http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/119...

Ja yliopisto höpsii innovaatioista:

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/206245-slush...

Käyttäjän JarkkoHantula kuva
Jarkko Hantula

En ota kantaa hömppä- tai höpisimisväitteisiisi, mutta olen vahvasti sitä mieltä että mitä vähemmän tutkimukseen kohdistetaan poliittisia intohimoja ja tavoitteita, sitä hyödyllisempi sen lopputulos loppupeleissä on. Keskeistä olisi tukea korkealuokkaista ja oivaltavaa tutkimusta. Valitettavasti tiederahoituksesta päättävät tahot ovat viime vuosien aikana nähneet asian kovin eri tavalla.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Joo mutta tuo esimerkeissäni mainittu porukka tekee nuo rahoituspäätökset eli päättävät siitä mikä on heidän mielestään korkealuokkaista ja oivaltavaa tutkimusta.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Tähän asti olen pitänyt virheitä huuhaa-porukkana, mutta jos he oikeasti kannattavat ja edistävät koulutusta ja perustutkimusta, joudun ehkä tarkistamaan kantaani. Ainakaan en ole hallituksen linjalla, ettei Suomi pärjää osaamisella vaan halpatyövoimalla. Tuolla asenteella hallitus vie meitä tuhoon. Maailmassa on kai jo miljardi halpatyöläistä. Siihen porukkaan ei todellakaan tarvita yhtään suomalaista lisää.
En tiedä mitä kaikkea Suomessa tutkitaan, mutta perustutkimus tuntuu ainakin ideana hyvältä. Sitähän eivät firmat tee, koska siitä ei ole odotettavissa pikavoittoja.

Käyttäjän JarkkoHantula kuva
Jarkko Hantula

Juuri näin. Toivotaan että vielä nykyinenkin ja myös seuraavat hallitukset ymmärtävät asian.

Toimituksen poiminnat