Jarkko Hantula

Yritysten voitoista osa tutkimukseen!

Helsingin Sanomat kertoi, että suomalaiset yritykset maksavat tänä keväänä viime vuoden nettotuloksestaan suuremman osan osinkoina kuin koskaan ennen. Samalla se esittelee neljä näkökulmaa liittyen tähän voitonjakoon - mutta unohtaa tutkimuksen ja tuotekehityksen.

Lehden esittämät näkökulmat ovat seuraavat. 1. Osingonmaksu on hyvä, koska se osoittaa suomalaisten yritysten menestyvän ja hyvästä työstä on saatava palkkio. 2. Osingonmaksu on paha, koska se on pois investoinneista ja johtaa pitkällä aikavälillä tuloskunnon rapautumiseen. 3. Osingonmaksu on hyvä, koska tehtaita on muutenkin liikaa ja tuotantorakenteet muuttuvat yhä enemmän digitaalisiksi. 4. Osingonmaksu ei ole hyvä eikä paha, vaan se on yksinkertaisesti välttämätöntä kansainvälisten omistajien vaatimusten takia.

Luettuani lehden jutun olin hämmästynyt sen näköalattomuudesta suhteessa talouselämämme pitkän aikavälin toimintaedellytysten kehittämiseen. Siksi esitän tässä viidennen näkökulman.

Jos ja kun yrityksillä on mennyt hyvin ja niille on jäänyt runsaasti voittovaroja käytettäväksi, kannattaisi osa tuloksesta käyttää sekä yleisesti tutkimuksen että myös yritysten oman tuotekehitystoiminnan rahoittamiseen. Tällä voitaisiin saavuttaa ainakin kolme merkittävää seikkaa.

Ensinnäkin missä tahansa valtiossa tehdyn tutkimustyön on osoitettu parantavan erityisesti osaamiseen ja innovaatioihin perustuvien yritysten toimintaedellytyksiä. Toiseksi tuotekehitysinvestointien on jo pitkään tiedetty korreloivan vahvasti yritysten tuloksellisuuteen pitkällä aikavälillä.

Kolmanneksi yritysten investointi yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa tehtävään tutkimukseen auttaisi julkisen talouden velkaantumiskriisin seurauksena vaikeuksiin joutuneita tutkimuslaitoksia ja yliopistoja. Siten elinkeinoelämän voittovarojen panostaminen ehkäisisi maamme tutkimusinfrastruktuurin kohtuutonta rapautumista nykyisen rahoituskriisin pyörteissä. 

Samalla yritykset voisivat vaatia rahoituksensa vastineeksi maamme tutkimusorganisaatioiden toiminnan järkeistämistä esimerkiksi yhdistämällä korkeakouluja ja niiden filiaaleja isommiksi yksiköiksi tai purkamalla päällekkäistä opetusta. Samalla ne voisivat vaatia tutkimusapparaattiamme keskittymään erilaisten organisaatiokehittelyiden ja rahanhakuun käytetyn ajan räjähdysmäisen lisääntymisen sijasta voimavarojen suuntaamiseen kohti itse tutkimusta.

Tutkimusinvestointien seurauksena maamme elinkeinoelämä voisi aikanaan hyödyntää julkisen tutkimuksen kautta saavutettavia tieteellisiä tuloksia kansainvälisessä osaamiseen perustuvassa kilpailussa. Siksi yritysten tuesta kannattaa ainakin osa suunnata sellaiseen tutkimustoimintaan, jonka näköhorisontti ulottuu paljon kauemmas kuin tyypillinen tuotekehityshanke - siis Suomen elinkeinoelämälle uutta taloudellista pohjaa luovaan perus- ja soveltavaan tutkimukseen.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (33 kommenttia)

Tapani Lahnakoski

Tässähän Kalle kirjoitti sen todellisen ja valitettavan syyn, miksi osinkoja nyt maksetaan:

http://blogit.iltalehti.fi/kalle-isokallio/2016/02...

Omistajat eivät luota maamme yritysten pystyvän nousemaan suosta ja tulemaan kilpailukykyisiksi. Siksi ne haluavat siirtää yritysten omasta pääomasta reilun siivun sijoitettvaksi johonkin muualle. Yksinkertainen totuus.

Yritystuista siirtoa tutkimukseen minäkin kannatan niin, että lopetetaan ne kokonaan, kun niitä jakavilla byrokraateilla ei ole minkäänlaista kykykä arvata, mihin näitä tukia pitäisi työntää. TEKES ja varsinkin SITRA ovat kyntensä näyttäneet.

Lopetetaan siis yritystuet kokonaan ja samalla poistetaan yhteisövero. Siinä liuta vahingollisia byrokraatteja saisi samalla lopputilin ja hyötyä olisi koko yhteiskunnalle. Yritykset voisivat vapaasti päättää omasta tuotekehityksestään eikä poliittisesti ohjattuja virkamiehiä olisi siinä välissä tuhlaamassa ja suuntaamassa rahaa nollatutkimuksiin.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Ei kai yrityksellä ole kuin yksi tapa käyttää varojaan. Se laillinen tapa, jonka omistajat hyväksyvät. Kukaan ei voi pakottaa yritystä sijoittamaan tutkimukseen, ellei siihen ole motiivia.

Tutkijoiden tehtävä on tarjota se motiivi.

Kyllähän Suomessa osaavia nuoria on.
http://100-vuotissaatio.teknologiateollisuus.fi/uu...

Käyttäjän JarkkoHantula kuva
Jarkko Hantula

Juuri näin. En minä ole ehdottamassa mitään pakkotoimia yritysten omistajien rahojen sosialisoimiseksi, vaan kertomassa miksi niiden kannattaisi myös itse olla aktiivisia tutkimuksen tukemiseksi eikä vain passiivisesti odottavan että tutkijat toisivat niille innovaatioita kaupallistettavaksi.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #29

Tuo on kaksisuuntainen tie.

Yritysten pitäisi etsiä tutkijoita ja tutkimusalueita, joita kannattaa tukea. Kannattavuus voi olla moninaista, sekä suoraan hyödynnettävää tietoa että yleistä ymmärryksen lisäämistä. Yrityksiltä siis tarvittaisiin herkkyyttä aistia tutkimusta.

Tutkijoiden taas pitäisi vakuuttaa yritykset tutkimuksestaan.

Valitettavasti molemminpuolisessa ymmärtämisessä on paljon karikoita. On yritysten päättäjiä, jotka eivät ymmärrä tutkimusta. Joko yleensä tai jotain erityisalueita. On tutkijoita, joilta puuttuu täydellisesti tutkimustensa esittelykyky.

Reijo Jokela

"Samalla yritykset voisivat vaatia rahoituksensa vastineeksi maamme tutkimusorganisaatioiden toiminnan järkeistämistä".
Todellinen win-win tilanne. Toiset saavat ilmaista rahaa, sitä vastaan, että sitoutuvat olemaan haaskaamatta sitä järjettömyyksiin. Taitaa vain tällä systeemillä nuo rahan jakajat olla aika vähissä.

Käyttäjän JarkkoHantula kuva
Jarkko Hantula

En tarkoita tutkimushankkeiden järjettömyyttä, vaan tutkimushallinnon järjettömyyttä. Nyt siihen kuluu huomattava osa maamme tutkimusvaroista, eikä suunta suinkaan ole supistuva. Taustalla tässä kehityksessä häärivät toinen toistaan heikommin tutkimuksen syvintä luonnetta ymmärtävät tutkimusmaailman johtajat ja poliitikot, jotka yhteistuumin lisäävät kaikenlaisia esteitä tutkimuksen tekemiselle. Avainsanana pitäisi olla kaikenlaisten tutkimushallinnollisten tehtävien vähentäminen - ja juuri tätä yritykset voisivat vaatia.

Yksityisen rahanjakajan motivaation taustalla voisi olla sen ymmärtäminen, että hyödyllisen ja hyödyttömän tutkimuksen arviointi on etukäteen mahdotonta. Jos halutaan ottaa hyöty niistä hyvistä, on maksettava myös ne huonot. Sen sijaan huonotasoinen tutkimus voidaan tunnistaa ja jättää rahoittamatta - siihenhän esimerkiksi Suomen Akatemia pyrkii arvioidessaan hakemuksia.

Ja ellei yritys itse usko vapaan tutkimuksen hyötyihin, voisi se silti sijoittaa nykyistä suuremman osan voittovaroistaan vähän nykyistä kauaskantoisempiin ja siten myös suuremman riskin sisältäviin tuotekehitysprojekteihin. Myös niitä on tapana tehdä yhteistyössä julkisten tutkimusorganisaatioiden kanssa ja siten sen nykyinen rahoituskuoppa voitaisiin ainakin osittain oikaista.

Lopuksi kiinnitän huomion professori Pekka Mattilan kommenttiin (http://www.hs.fi/paivanlehti/07022016/a1454729404442) Helsingin Sanomissa. Sen mukaan meidän tutkimusjärjestelmissämme toimii aivan liian monta huonotasoista tutkijaa. Ottamatta tässä kantaa itse Mattilan näkemykseen, on syytä huomata, että kun rahoitusta nyt supistetaan, eivät nämä henkilöt katoa järjestelmästä ainakaan omasta aloitteestaan vaan sieltä hakeutuu muualle tutkijakuntamme parhaimmisto.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tekesin sisäiset toimintamenot ovat 30 miljoonaa vuodessa. Pääjohtaja on DI.

Akatemian pääjohtaja ei edusta tiedettä, vaan teknologiaa.

VTT:n entinen pääjohtaja on rakennusteknologian lisensiaatti.

Reijo Jokela Vastaus kommenttiin #4

"Akatemian pääjohtaja ei edusta tiedettä, vaan teknologiaa".
Jopas nyt. Teknologiako ei ole tiedettä? Jotenkin ihmeellistä, että teknologian tutkimus ei olisi tiedettä, mutta jonkin taideteoksen tutkiminen olisi.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #6

Teknologia kehittää artefakteja ja selvittää niiden ominaisuuksia ka käyttöä. Tuo ei ole tiedettä.

Myös matematiikka on teknologiaa, eikä tiedettä.

Reijo Jokela Vastaus kommenttiin #7

Mikä sitten on oikeaa tiedettä?

Reijo Jokela

"hyödyllisen ja hyödyttömän tutkimuksen arviointi on etukäteen mahdotonta".
Ei tuo kokonaisuudessaan pidä paikkaansa. Onhan meillä tämä lempiaiheeni uskonto. Kokonainen haara yliopistossa, josta ei ole eikä tule olemaan minkäänlaista hyötyä muuta kuin opettajille ja tutkijoille. On luotu tiede, joka ei edes ole tiedettä.
Politiikan tutkimus. Nykymuodossaan se on enemmänkin palkanmaksua joillekkin siitä, että he mietiskelevät päivät perusteluja omille mielipiteilleen.
Sitten jos mennään yksittäisiin tutkimuksiin joita rahoitetaan, niin osahan menee jo huumorin puolelle.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Sotket teologian ja uskonnon.

Reijo Jokela

En sotke. Uskovainen uskoo johonkin mitä ei voida tieteellisti todistaa ja tologia on "tiede" joka tutkii tätä uskomista. Mitään yleistä hyötyä tuosta uskonnon tutkimisesta ei ole ollut eikä tule olemaan.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #10

Uskomisen tutkiminen on tiedettä. Miljardit ohmiset uskovat siihen sun tähän, vaikkapa mainoksiin. Voiko uskomisen tutkmusta siis vähätellä?

Reijo Jokela Vastaus kommenttiin #12

En vähättele, vaan pidän sitä täysin turhana yhteiskunnallisesti. Meillähän on aivan vastaava "tiede" syntynyt jäkiekon analysoimisen ja tutkimisen ympärille. Kyllä se varmaan on kivaa sen parissa puuhasteleville, mutta onko tuon tyyppistä harrastelua rahoitettava niistä rahoista, joita tarvittaisiin oikeaan tutkimukseen ja tuotekehittelyyn?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #14

Onko esimerkiksi psykologia noita "tarpeettomia"?

Reijo Jokela Vastaus kommenttiin #15

Mielestäni psykologia on ainoastaan psykiatrian kaupallinen sovellus. Psykiatria on lääketiedettä psykologia taas toisistaan erillisiä todistamattomia teorioita joiden paikaansapitävyys lienee aina siitä kiinni mihin uskoo.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #16

Aha. Olet täysin pihalla tässäkin asiassa.

Reijo Jokela Vastaus kommenttiin #17

Ei en ole. Jos edes huomasit niin aloitin kirjoitukseni sanoilla "minun mielestäni" Jonkinlaista akateemista kaikkitietävyyttä osoittaa, että sanoo minun olevan pihalla omista mielipiteistäni.
Psykologiaa kohtaan ja sen sovellutuksia kohtaan on esitetty huomattavasti minua korkeammiltakin tahoilta kritiikkiä, joten en minä nyt täysin pihalla asiasta ole, tai en ainakaan yksin.

Käyttäjän JarkkoHantula kuva
Jarkko Hantula Vastaus kommenttiin #18

Psykologia lienee perustiede ja psykiatria sen sovellus. Ottamatta muuten kantaa sen tai teologian tapeellisuuteen.

Reijo Jokela Vastaus kommenttiin #20

Hullujenhuoneitahan on ollut satoja vuosia, ennen kuin psykologia edes keksittiin.

Käyttäjän JarkkoHantula kuva
Jarkko Hantula Vastaus kommenttiin #24

Totta, mutta niissä hullujenhuoneissa ei myöskään toiminut psykiatreja. Ei ainakaan sanan nykymerkityksessä.

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Kankea ja hidas byrokratia sekä vähän osaajia. Ei kannata tehdä täällä. Yritykset käyttävät tietysti osan varoistaan tuotekehitykseen, mutta miksi se pitäisi tehdä juuri Suomessa?

Suomessa olisi jonkilainen koulutusreformi paikallaan..

Reijo Jokela

"Suomessa olisi jonkilainen koulutusreformi paikallaan"..
Kannattaakohan tuollaista tehdä, jos ei edes osata määritellä reformin laatua, kuin sanalla "jonkinnäköinen". Mielestäni yksi ongelma on juuri se, että siellä on puuhasteltu liikaa näiden "jonkinnäköisten" uudistusten parissa.
Pitäisi olla konkreettisia ehdotuksia koulutuksen parantamiseksi. Itse voisin heittää ensimmäisen. Lopetetaan koluissa ryhmien kasaaminen fyysisen iän perusteella ja kootaan ryhmät oppilasaineksen osaamisen mukaan. Tällöin opetusohjelmat voidaan suunnitella muuten kuin nykyiselllä "heikoimman ehdolla" periaatteella.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Hesari ei analyysissaan puuttunut yhtiön toimintaan kulurakeenteen osalta, vaan esitti vain vaihtoehtoisia käyttöjä onsingoille, eli mm. investointeja.

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot ovat yhtiön kuluja ja pois viimeiseltä viivalta suoraan. Sen sijaan investoinnit eivät ole kuluja kuin vuosittaisten poistojen osalta. Näitä kahta asiaa ei siis voi verrata keskenään.

Reijo Jokela

Kertoiko muuten Hesari paljonko sen edustama konserni ohjaa osingoista vaihtoehtoisiin käyttöihin?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Perheyhtiötaustaisilla firmoilla, joissa kasvottomien sijoittajien valta on hyvin vähäinen, tämä dilemma on monella tapaa toinen. On erittäin oletettavaa, että Erkot pyrkivät turvaamaan Sanoma Oy:n tulevaisuuden parhaan näkemyksensä mukaisesti ja tekemään myös sen edellyttämät satsaukset. Likviditeettiä heiltä tuskin puuttuu arjessaan.

Käyttäjän timoalivehmas kuva
Timo Ali-Vehmas

Ensinnäkin kannattaa olettaa, että yritysten omistajat ja johto eivät ole tahallaan tyhmiä tai huolimattomia vaan tekevät parhaansa yrityksen toiminnan eteen ja omaisuutensa kartuttamiseen ( Ja tietenkin heti löytyy joukko trolleja, joille tämä oletus ei kelpaa :-)

Osalle omistajista tuoton maksimointi on tärkeää lyhyellä ja osalle pitkällä tähtäimellä ja on mahdollista että joitain firmoja putsataan tietoisesti. Mutta sitä tuskin tapahtuu (koska se olisi tyhmää), jos busineksen tulevaisuus on edes kohtuullisen houkutteleva. Sitä varmaan tapahtuu silloin, kun ei enää ole uskoa alan tulevaisuuteen yleensä tai esimerkiksi jossain osassa planeettaa, vaikkapa Suomessa. Ja jos tulevaisuutta ei ole, niin silloin tietenkin on paras panna pillit pussiin ja sijoittaa rahat uudelleen alueelle missä tulevaisuutta on (antaa luovan tuhon tuhota ja pitää huoli, että luovuus luo uutta jossain muulla alalla tai tavalla!).

Mutta varmaan toisinaan on myös niin, että omistajilla ja johdolla vain ei ole näkemystä ja kykyä johtaa alaa ja firmaa kunnon kasvuun ja voittoihin. Jos ja kun tällaisesta on kysymys, niin ehdotankin kaikkia, jotka vielä eivät ole firmojen johtamiseen osallistuneet, pikimmin ottamaan haaste vastaan. Kun uskoa löytyy johonkin toimialaan ja firmaan jolla voisi olla mahdollisuus ottaa johtoasema siellä, niin ei muuta kun mukaan vaan. Jos on rahaa, niin kannattaa myös sijoittaa ja vaikka ei olisikaan "kuin" osaamista, kannattaa se panna peliin.

Siitä olen samaa mieltä kuin jotkut yllä jo ovat todenneet, että rannalta huutelijoita ja kaikenkarvaisia vedonlyöjiä ei juurikaan nyt tarvita.

Kyllä itsekin toivoisin huomattavasti isompaa satsausta tulevaisuuteen Suomessa, mutta viime kädessä se on meistä itsestämme kiinni. Me teemme omilla valinnoillamme mm. koulutuksesta, ammatista, vaaleissa ja erityisesti ostokäytäytymisessämme päivittän päätöksiä, joilla on iso vaikutus suomalaisten yritysten menestymiseen Suomessa ja maailmalla. Ja sitten tietenkin voimme koittaa edistää yritysten menestymistä täällä Suomessa ihan miten parhaaksi näemme.

PS: Kommenttina.... tietyin ehdoin T&K toiminta ei ole kulu vaan investointi tulevaan... niinkuin se pitää ollakin

http://www.taloussanomat.fi/arkisto/2003/02/14/tut...

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Teknologia on melkein ainoa joka nostaa kansantuloa, Tieteessä on paljon sellaista mikä ei muutu hyödykkeiksi.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Olet ihan pielessä siitä mitä kansantulo on. Katso vaikka googlesta.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Taidat olla ihan metsässä paljon muustakin kuin kansantulosta, mutta ethän sinä sille mitään voi.

Käyttäjän timoalivehmas kuva
Timo Ali-Vehmas

Ongelma on moninainen....

Kansantuloa syntyy veroja keräämällä, tieteessä puuhastelemalla tai tekniikkaa tarpeettomiin kohteisiin taivuttamalla. Näin kansantulo kuitenkin pitkällä ajalla lähestyy asymptoottisesti nollaa.

Kansantuloa ei sen sijaan synny vaikka onnistuisin omalla ajallani ratkaisemaan mielettömän tieteellisen ongelman, kirjoittaisin tieteellisen artikkelin ja julkaisisin sen kansainvälisessä lehdessä. Sen sijaan jos joku sattuisi sen jossain lukemaan, onnistuisi idean myymään ja lopulta myös maksaisi siitä verojakin, kansantuloa syntyisi. Se tosin syntyisi siellä missä idea hyödynnetään eikä siellä missä se keksittiin.

Mitä opimme tästä... emme mitään...

Toimituksen poiminnat