Jarkko Hantula

Metsässä äitienpäivästä isänpäivään

  • Toukokuun alussa löytämiäni tuoreita juurikäävän itiöemiä
    Toukokuun alussa löytämiäni tuoreita juurikäävän itiöemiä

Äitienpäivä on nyt takana ja edessä siintää koko pitkä kesä ja syksy, joka aikanaan päättyy isänpäivän tienoilla. Näillä päivämäärillä on oma erityinen merkityksensä melkein kaikissa perheissä niin lapsille kuin aikuisillekin. Mutta päivien merkitys ei liity pelkästään perheisiin, vaan myös metsän elämään.

Metsähakkuiden kantokäsittely on nimittäin perinteisesti suositeltu tehtäväksi äitienpäivän ja isänpäivän välisenä aikana. Näin siksi, että juurikääpä tuottaa vallitsevan käsityksen mukaan tuoreille havupuiden kantopinnoille laskeutuvia itiöitä juuri tällä ajalla. 

Tänä vuonna kevät kuitenkin teki ensirynnistyksensä jo huhtikuussa. Sen seurauksena löysin viikko sitten sunnuntaina tyvitervaksisen männikön keskelle kuolleesta metrin mittaisesta taimesta tuoreita juurikäävän itiöemiä. Siis selvästi ennen kuin virallisten suositusten mukainen juurikäävän torjunta tulisi tehdä.

Kyselin aiemmassa blogikirjoituksessani sitä, että osaako juurikääpä lukea allakkaa. Löydökseni oli sikäli merkittävä, että sain tähän vastauksen, että eipä se näytä osaavan. Tämä on myös metsänomistajan hyvä huomioida ja käsitellä nyt ja tulevaisuudessa hakkuissa syntyvät havupuiden kannot heti, kun epäilys juurikäävän itiötuotannon mahdollisuudesta herää. Käytännössä siis heti kun terminen kasvukausi on alkanut. 

Perusteluina tämän toimen tarpeellisuudesta voi esittää ainakin seuaavat asiat.

Tuhonaiheuttajan leviämisen kannalta suurin hyöty kantokäsittelystä saadaan sellaisilla kohteilla, joilla juurikääpää ei esiinny tai se on harvinainen, mutta joilla esiintyy juurikäävän itiöpainetta.

Kantokäsittelystä saadaan suurin taloudellinen hyöty sellaisissa eteläisimmän Suomen nopeakasvuisissa kuusikoissa, joissa ei vielä esiinny juurikääpää. Taloudellinen hyöty vähenee kohti pohjoista saavuttaen kannattavuuden nollarajan linjalla, joka ulottuu viistosti Perämeren rannikolla Oulun ja Lapin läänin rajalta itärajalle Pohjois-Karjalan ja Oulun läänin rajalle.

Ennustetun ilmastonmuutoksen seurauksena puunkasvun on ennakoitu jopa yli kaksinkertaistuvan pohjoisessa Suomessa tämän vuosisadan aikana. Siten myös nyt istutettavien puiden elinaikana niiden kasvu ja tuotto sekä juurikäävän aktiivisuus lisääntyvät nykyisestä. Tämä parantaa juurikäävän torjunnan kannattavuutta koko maassa - myös edellä mainitun linjan pohjoispuolella.

Kantokäsittely ei ole kannattavaa metsiköissä, joissa juurikääpää on enemmän kuin joka toisessa puussa. Suomessa tällaisia metsiä on hyvin vähän.

Männyn tyvitervastauti on kuusen tyvilahoa ankarampi tappava tauti, joten sen aiheuttaman taloudellisen menetyksen arvioida olevan juurikääpäisissä metsissä vielä kuustakin suurempi. Tyvitervastauti kuivilla kankailla poistaa metsät käytännössä kokonaan tuottavan metsätalouden käytöstä.

Juurikääpäinfektiot altistavat metsät myrskytuhoille sekä sitä kautta epäsuorasti myös tuhohyönteisille.

Kuusenjuurikäävän on aiempien käsitysten vastaisesti todettu kasvavan ja leviävän myös monilla turvekankailla. Todennäköisesti tämä koskee myös mäntyä.

Juurikäävän itiötuotanto noudattaa nykyisen käsityksen mukaan termistä kasvukautta.

Lisätietoja tästä löytyy esimerkiksi Metlan lahontorjuntasivuilta (http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/lahontorjunta/kannot.htm), joilla edellä kertomiani asioita käsitelty perustelujen kanssa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat