EU-vaaleissa populismia geneettisesti muokatuilla maataloustuotteilla

Helsingin Sanomat uutisoi tänään euroehdokkaiden vastauksista vaalikoneeseensa, että "geneettisesti muunneltujen ruokakasvien vapaampaa viljelyä EU:ssa vastusta yli 70 prosenttia vastaajista ja kannattaa yli 20 prosenttia". Näkemyksessä ei talouden, terveysriskien hallinnan tai edes meitä ympäröivän luonnon kannalta ole mitään järkeä. Sen sijaan se vaarantaa pitkällä tähtäimellä koko EU:n maataloustuotannon tulevaisuuden. Näin siksi, että euroehdokkaiden näkemyksen mukaan toimien jätämme jatkossa hyödyntämättä geenimuokkauksen mahdollisuudet esimerkiksi maataloustuotannon tehostamisessa, tuhoeliöiden torjunnassa, ruuan ravintoainepitoisuuden parantamisessa tai lääkeaineiden tuottamisessa. 

Maatalouden kannattavuuden osalta on huomattava, että melkein kaikkialla muualla länsimaissa geneettisesti modifioidut viljelykasvit ovat saavuttaneet maanviljelijöiden parissa jatkuvasti lisääntyvän suosion. Jo yksin tämä tosiasia osoittaa, että niiden taloudellinen kannattavuus on ylivertainen ilman geneettistä muokkausta kehitettyihin lajikkeisiin verrattuna.

Terveysriskien osalta voidaan todeta, että runsaasta tuotannosta johtuen geneettisesti muokattujen ruoka-aiheiden käyttäjiä on vähintäänkin satoja miljoonia. Näin laajasta ravintokäytöstä huolimatta näistä elintarvikkeista ei kuitenkaan ole raportoitu yhtään tieteellisesti verifioitua terveydelle haitallista tapausta. Paitsi tietenkin se geneettisen modifioinnin demonisoijien suosikkitapaus, jossa allergian aiheuttajaksi tiedetty valkuaisaine siirrettiin lajista toiseen nimenomaisesti sen aiheuttaman allergian tutkimiseksi.

Itse asiassa vakavimmat haitat geneettisesti muokattujen lajien suhteen liittyvät eräisiin hyönteislajeihin (erityisesti perhosiin) jotka ruokailevat myös viljakasveilla. Niiden osalta tuhohyönteisiä vastaan myrkkyjä tuottavien geneettisesti muokattujen kasvien on todettu aiheuttavan kuolemia. Biologisesti tarkasteltuna tämä tarkoittaa uuden evolutiivisen valintapaineen syntymistä, jonka seurauksena nämä hyönteislajit tulevat jollain aikavälillä siirtymään geneettisesti muokatuilta viljakasveilta toisten kasvilajien käyttäjiksi.

Euroehdokkaiden mielipiteiden valossa näyttää siis siltä, että geneettisen muokkauksen vastustajat ovat saaneet sanomansa läpi varsin tehokkaasti. Tai ainakin yli 70 prosenttia ehdokkaista arvelee niin. Kyseessä lieneekin eräänlainen populismi, jossa pyritään myötäilemään äänestäjäkunnan enemmistön näkemyksiä – tai ainakin olemaan ärsyttämättä heitä.

Valitettavasti tästä populismista seuraa se, että myös jatkossa EU jatkaa maanviljelynsä kustannustason kasvattamista suhteessa muuhun maailmaan. Ruuan hinnassa tämä ei välttämättä näy vielä pitkään aikaan, sillä Euroopassahan ruuan hintoja säädellään erilaisten tukiaisten avuilla (40 prosenttie EU:n budjetista menee maatalouden tukemiseen + lisäksi kansalliset tuet).

Tilanne kuitenkin muuttuu, mikäli EU:n talous joskus ajautuu sellaiseen tilaan, ettei laajoihin tukiaisiin enää ole mahdollisuuksia. Tällöin edessä on koko EU:n maatalouden alasajo tai ainakin kasvilajikkeiden ja eläinrotujen korvaaminen muualla kehitetyillä eurooppalaisia lajikkeita kustannustehokkaammilla geneettisesti modifioiduilla lajikkeilla. 

Tätä taustaa vasten olen seurannut huolissani, miten poliitikoiden lisäksi myös jotkut elintarvikkeiden tuottajat ovat yrittäneet hyödyntää kansalaisten geneettisesti muokattuja epäluuloja tuotteidensa markkinoinnissa. Sen seurauksena olen itse lopettanut Snellmanin lihatuotteiden ostamisen, sillä en halua tukea uskomusperustaista eurooppalaisen maatalouden alasajoa. Onneksi muut lihatalot eivät ole sortuneet samanlaiseen populismiin, vaan voin hyödyntää heidän tarjontaansa.

 

JarkkoHantula
Vantaa

Olen Luken metsäpatologian professori, jonka tieteellinen kiinnostus ulottuu metsätautien torjunnasta niiden hyödyntämiseen. Näen vapaan uteliaisuuden ohjaaman tieteellisen tutkimuksen tärkeimmäksi selittäjäksi sille, miksi joissain maissa on korkeampi elintaso kuin toisissa. Siksi pidän laaja-alaisen tutkimuksen vaalimista poikkeuksellisen tärkeänä yhteiskunnan tehtävänä. Tässä blogissa esitetyt näkemykset ovat omiani.
Löydyn myös Twitteristä nimellä @JarkkoHantula.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu