Investointi Suomen tärkeimpään luonnonvaraan
Metsä Groupin päätös miljardi-investoinnin tekemisestä Äänekoskelle on ja tulee jäämään merkittäväksi käännepisteeksi suomalaiselle metsäteollisuudelle ja taloudelle yleisemminkin. Näin siksi, että metsäalaa on jo pitkään – ainakin julkisuudessa – pidetty auringonlaskun alana. Nyt tehty invesoitintipäätös osoittaa väkevällä tavalla että näin ei missään tapauksessa ole.
Päätöksen seurauksena suomalainen metsä nousee jälleen siihen arvoon talouden selkärankana, mitä maamme toiseksi tärkeimmälle luonnonvaralle kuuluukin. Vahvasti vajaakäyttöiset metsämme tulevat ainakin Äänekosken ympäristössä entistä tehokkaamman hyödyntämisen piiriin ja tarjoavat työtä ja ansiotuloa koko seutukunnalle. Ja viime kädessä koko Suomelle.
Talouden rakenteelle investointi merkitsee biotalouden vahvistumista. Tämä on askel kohti tulevaisuutta, mutta edellyttää biotalousyhteiskunnan kasvaessa koko sen logistiikasta huolehtimista mukaan lukien huoltovarmuus.
Näin metsänhoidon kannalta korostuvat jo osittain vanhanatavina pidetyt arvot. Puun käyttötarpeen noustessa on jälleen huolehdittava metsien kasvusta ja tuotosta, varmistettava etteivät taudit tai tuholaiset aiheuta kestämättömiä tappioita ja pidettävä yllä sitä infrastruktuuria, jonka avulla puu kulkee metsästä tehtaalle.
Myös tutkimus ja tuotekehitys korostuvat biotalousyhteiskunnassa. Jos vaikkapa muovit onnistutaan korvaamaan biomateriaaleilla ja prosessien sivuvirrasta tuotetaan energiaa, syntyy kerralla sellainen puun tarve, ettei Suomen nykyinen metsänkasvu riitä sen kattamiseen. Tarvitaan siis entistä määrätietoisempaa metsänkasvatusta, joka perustuu oikein ennustettuihin tarpeisiin ja todelliseen kokeelisella tutkimuksella tuotettuun tietoon.
Tästä saammekin aasinsillan siihen, mikä on vielä metsääkin tärkeämpi luonnonvara maallemme. Se on tietenkin se, mitä löytyy ihmisten korvien välistä. Ilman koko kansan järjen käyttöä paraskaan luonnonvara ei tuota hyvinvointia, kuten monista luonnonvaroiltaan rikkaista mutta elinolosuhteiltaan kelvottomista yhteiskunnista näemme. Investoikaamme tulevaisuudessa siis myös inhimilliseen uteliaisuuteen, asioihin perehtymiseen, ihmisten sivistykseen ja nuorison koulutukseen, sillä ilman niitä loppuvat myös metsäinvestoinnit.
Eräs suuri käyttökohde havusellulle on tekstiiliteollisuus. Uudet puuvillaa korvaavat kuidut ovat vielä laboratorioasteella, mutta 5 vuoden kuluttua niistä uskotaan muodostuvan biotuotetehtaille se kaikkein kannattavin tulonlähde.
Ilmoita asiaton viesti
Mainiota,toivottavasti saadaan paljon työtä.
Ilmoita asiaton viesti
Jos kaikki menee hyvin, voidaan puukuidusta lähitulevaisuudessa tuottaa mitä erilaisimpia tuotteita. Niin paljon ovat sekä kuidun käsittely että massan fraktiointi kehittyneet viimeisten vuosien aikana, että rajoittavia tekijöitä tässä ovat vain inhimillinen mielikuvitus ja uusien tuotteiden kehittämiseen käytetyt resurssit. Tässä on haastetta sekä yrityselämälle että suomalaiselle tutkimukselle, jotta pääsemme ensimmäisten joukossa hyöyntämään syntymässä olevaa tilannetta.
Ilmoita asiaton viesti
Valitettavan hitaasti etenevät nämä puun ”uudet” käyttötarkoitukset.
Puukomposiittia on valmistettu jo vuosia, eikä se ole edennyt kitaran runkoa pidemmälle, ei vakuuta nämä.
Mutta nähtäväksi jää.
Tietenkin EU:lla on vielä mahdollisuus iskeä kapuloita hitaasti pyöriviin rattaisin, astettamalla puut ei uusiutuviin luonnonvaroihin.
Ilmoita asiaton viesti
Suurimpana ongelmana näen meidän logistiikan ongelmat. meillä on logistiikkamme kehitetty vastoin EU liikennestrategiaa, ja käytännössä pelkän kuorma auto liikenteen varaan .
Jopa oikeusasiamies on viimeksi 15.04.2014 puuttunut logistiikan suunnittelun puutteellisuuksiin ja epämääräisyyksiin mm vuoden 2012 liikennepoliittisen selonteon teossa , jolla on saatu meidän logistiikkamme kustannukset eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan mukaan kaksinkertaisiksi kilpailijamaihin verrattuna ja 21 sijaa pudotettua maitten välisissä Indexissä World Bank Logistic indexin mukaan viimeisessä juuri julkaistussa tilastossa.
Taustalla on metsäteollisuuden hankinta kartellistrategian puolustaminen vuodesta 2007 julkaistun Vasara & co ktm_lle tekemän tutkimustulosten mukaan.
Suurin ja ensimmäinen kärsijä tästä strategiasta oli Jyväskylän energian bioenergialaitos jolle ei saatu järjestettyä vesitielogistiikkaa Päijänne Keitele alueelle , vaikka oli EU ja VTT suositukset kyseiseen uuteen innovatiiviseen ympärivuotisesti toimivaan vesitiekuljetusjärjestelmään
http://julkaisurekisteri.ktm.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf… )
lainaus:
” Biojalostamo on, tietyissä olosuhteissa, uhka metsäteollisuuden raaka-ainehuollolle. Se on uhka, mikäli sitä hallitaan metsäklusterin arvoketjun ulkopuolelta ja mikäli Suomessa murretaan metsäklusterin logistiikkaketju. ”
Joko nyt olisi aika vesiliikenteen kehittämiselle , kun hyötyjäksi mukaan on saatu metsäteollisuus ja sen todelliset tarpeet ?
Ilmoita asiaton viesti
Blogistikin kaipaa järjen käyttöä yhteisten asioiden hoidossa. Ja sitähän ei väyläpuolella ole käytetty tuolla Keski-Suomessa Keitele-Päijänne kanavaa rakennettaessa. Saimaan kanavaakin pitemmät laivat ovat mahdollisia, mutta se korkeus…
http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/liiken…
http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/ammatt…
Saapas nyt sitten nähdä piisaako viisaus rataosan Saarijärvi – Haapajärvi perusparantamiseen nyt kun tarve lienee ilmeinen.
Oikeuskansleri oli se lainvalvojistamme, joka aika kovasanaisestikin arvostelee väyläsuunnittelua. Kritiikkiä voi kohdistaa muuhunkin kuin Pisaraan, mutta liekö sitten Eduskunnalla sitä järkeä (ja uskallusta).
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1…
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä vesiväylän ilmakorkeus /siltojen vapaa alituskorkeus oli mitoitettu alkuperäisessä suunnitelmassa 8 metriin, mutta poliittisesti päätettiin jo 90 luvulla , vedoten valtion rahatilanteeseen, että sillat jätetään suunnittelu korkeuteen nostamatta ja yksi silta jätettiin jopa 3,5 metriin.
Tarkoittaa käytännössä samaa kun että esim. nykyiselle rakennettavalle 7 moottoriteille itärajalle rakennettaisiin kyllä sillat moottoritien yli mutta niin että vain henkilöautot mahtuisivat menemään alta ja käyttämään moottoritietä -ei kuorma ja linja autot .
Näin ovat poliittiset päättäjät antaneet tapahtua jo 1990 luvulta alkaaen kun Venäläiset tekivät 110 metrisille laivoille kanavat Päijänne Keiteleelle.
Samoin mm on tehty Kotkassa, jossa veden ääreen on tehty bioenergiaa käyttävä energialaitos , mutta Mussaloon johtavan maantiesiltojen alta ei ole tehty väylää eikä laitureja vastaanottamaan bioenergiaa sisäsuomesta/ etäämmältä rannikolta Kotkaan, vaan kaikki raaka aine syöttö tehdään kuorma auto liikenteen avulla.
Edelleen tätä samaa vesiteitten käyttämättömyyttä ja sen suunnittelematta jättämistä ihmettelen Helsingin energian kohdalla. Missä heidän suunnitelmat hakkeen tuomisesta Järvi Suomesta vesiliikenteen avulla.
Teimme Lappeenrannan yliopiston kanssa suunnitelmat 3 miljoonan m3 vesiliikenteen ympärivuotisesta logistiikasta Jyväskylään jo vuonna 2009. Joten tässä vaan odotellaan mahdollisia uusia päätöksiä vesiliikenteen hyötykäytön aloittamisesta . Kaikki on valmiina aloitusta varten…
Ilmoita asiaton viesti
Biotuotetta bioenergialla. ??????
Tässä on suuren kusetuksen haju, olkoonkin miljardisijoitus.
Niinhän tuo oli Talvivaarakin.
Mikä on se BIOtuote, jota kolossaalinen tehdas alkaa tuottamaan.
Suunnitelmien on pakko olla niin pitkällä että markkinatkin on katsastettu, muuten tuollaisia investointeja ei tehtäisi. Eli vielä kerran, mikä on se salainen biotuote. Biodieseliä valtavilla valtion tukiaisilla vai jotain taistelukemikaaleja pimeille asemarkkinoille.
Moinen salailu ja pimittäminen on eritäin epäilyttävää.
Entäs se BIOenergia. Sanoisivat vaan suoraan että polttavat puuta muodossa tai toisessa. Siitä onkin varmaan jo aikaa lähes puoli vuosisataa kun Äänekoskellakin talviset klapisavut kiemurtelivat taivaalla ja kerääntyivät ihmisten keuhkoihin. Onko edessä paluu samaan.
Miksei Metso ilmoita avoimesti mitä ovat tekemässä?
Ilmoita asiaton viesti
Jos olen oikein käsittänyt, niin uudella tehtaalla tuotetaan sellua ja bioenergiaa kuten ennenkin sellutehtailla. Niiden lisäksi erotettaneen joitakin sellun kannalta tarpeettomia fraktioita, joista voidaan rakentaa jotain energiaa arvokkaampaa. Mitä ja mihin jää nähtäväksi, mutta luin jostain, että tämän uuden tehtaan kylkeen odotetaan PK-yrityksiä, joiden rooli voisi olla sellun käytön lisäksi juuri näiden sivuvirtojen hyödyntäminen. Tässä olisi R & D -toiminnalla kysyntää.
Ilmoita asiaton viesti
Suurin turvatakuu on varmaan Suomen kanssa. Ei siinä tarvitse vieraan vallan edustajan varmaan lukea kuin hetken aikaa nettikeskusteluja, niin eiköhän tule toisiin aatoksiin, jos oli sitä ennen hyökkäämässä.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä kirjoituksessa on ajatukset kohdillaan. Toisin sanoen olen samaa mieltä :). Kun huolehditaan raaka-aineen uusiutuvuudesta ja nostetaan sen jalostusastetta maksimaalisesti, vaihtotase kallistuu parempaan suuntaan.
Ilmoita asiaton viesti
Paperiliitossa varaan hihkutaan kannat katossa. Tulee helvetin hyvä mesta tehdä lakkoja lakkojen perään.
Ilmoita asiaton viesti